Merjan painajainen

Kaikessa kivassa on aina myös jotain ikävää. Tässä tapauksessa tuo ikävä on kaikkein tarpeellisten rokotusten hankkiminen. Yksi eniten maailmassa inhoamiani asioita on pistäminen, millä tahansa neulalla. Ja koska Itä-Afrikka kuuluu alueeseen, jossa on mm. hepatiittivaara, asianmukaiset rokotukset ovat välttämättömiä. Sen lisäksi, että hepatiittirokotuksia piti ottaa kaiken kaikkiaan kolme, sain vielä nauttia keltakuume- ja poliorokotuksista. Onneksi malarianestolääkitys on nieltävää laatua.

Tän mä ainakin haluun nähdä

Kolme viikkoa on pitkä aika, mutta ei siinä ajassa paljoa ehdi tekemään.  Matka-aikataulua on väännetty edestakaisin muutamaan otteeseen. Aloitimme listaamalla paikkoja, joissa haluamme käydä. Safarit vallikoituivat runsaan nettisurfauksen jälkeen.  Runsaasta valikoimasta valikoitui kaksi luonnonpuistoa eläimistön, hinnan ja sijainnin mukaan. Seuraavalle reissulle jäi vielä monta potentiaalista kohdetta. Tavoitteena on kuitenkin tehdä muutakin kuin ajella safareilla: kiipeillä Kilimanjarolla, vierailla kummikoululla, nautiskella auringosta ja hummereista Sansibarin saarella sekä käydä Mombasassa Kenian puolella.

Niin paljon nähtävää, niin vähän aikaa.

Kaiken alku ja juuri

"Thaimaahan?! Miksi ihmeessä sä haluat matkustaa Thaimaahan? Se on pelkkä turistirysä, uusi Kanariansaaret."  Tällä tavalla alkaa puolivuosisadan seikkailu Afrikassa.

Äiti on käynyt ulkomailla viimeksi 11 vuotta sitten (Virohan on etelä-Helsinkiä). Nyt se täytti 50 ja päätti haluta jonnekin todella kauas.  Thaimaa keskustelun lopputuloksena päädyttiin siskosten aikaisemman kokemuksen innoittamana Arfikan mantereelle, tarkemmin sanottuna Tansaniaan.  Suski on meistä ensimmäinen, joka on jalallansa Afrikan maalle astunut(2005).  Sirita seurasi siskonsa jalanjäljissä kolme vuotta myöhemmin. Syy tähän ahkeraan Afrikan matkailuun löytyy Martinlaakson lukiosta Vantaalta.  Koululla on kummikoulu Tansaniassa, mihin "Tansania-ryhmään" kuuluneet opiskelijat ovat tehneet vuosien saatossa jo useita matkoja.

Matkan suunnitteleminen alkoi toden teolla viime syksynä lentolippujen varaamisella.  Siinäkin oli oma hommansa, sillä vaihtoehtoja oli paljon.  Meille sopivien yhdistelmien valitseminen oli haastavaa.  Emme halunneet saapua määränpäähän keskellä yötä tai tehdä välilaskua jossain Etiopiassa.  Alkuun suunnitelmissa oli lentää mennessä Dar es Salaamiin ja tullessä lähteä Nairobista Kenian puolelta tai päinvastoin, mutta hinta olisi muodostunut jopa yli kaksinkertaiseksi verrattuna siihen, että tulo- ja paluulento olisivat samasta paikasta.  Pitkällisen vääntämisen jälkeen löytyi paras reitti ja aikataulu Lontoon kautta Nairobiin ja takaisin.  Huippua on, että menomatkalla vaihtoaika lentojen välillä on 12 tuntia eli saadaan viettää koko päivä Lontoossa.  Meille on varattu jo paikallinen opaskin ja se puhuu vieläpä suomea. Suskin lukioaikainen ystävä asuu Lontoossa ja on lupautunut kierrättämään meitä pitkin kaupunkia. Suunnitelmissa olisi Big Benin ja muiden kavereiden näkemisen lisäksi piipahtaa Madame Tussaud´silla.  Toivottavasti häähumustakin olisi vielä rippeet jäljellä.